Dmitry vai Dmitri, Joko vai Yoko

WP_20150505_120 (3)

Muita kirjoitusjärjestelmiä käyttävistä kielistä, kuten venäjästä, kiinasta tai japanista, lainatut sanat tai niillä kirjoitetut erisnimet siirtokirjoitetaan eli latinaistetaan, jotta ne saadaan latinalaisen kirjaimiston mukaisiksi. Ei ole yhdentekevää, miten tuo latinaistus tehdään, sillä se sekä vaikuttaa sanojen ja nimien ääntämiseen ja sitä kautta käsityksiimme meille vieraista kielistä että joko helpottaa tai hankaloittaa sanojen taivuttamista tekstissä.

Äännekirjoituksella kirjoitetut sanat translitteroidaan jonkin sovitun järjestelmän mukaisesti pyrkien siihen, että jokaisella vaikkapa kyrillisellä kirjainmerkillä olisi vastaava merkki latinalaisessa kirjoituksessa. Tällöin esimerkiksi tekstissä esiintyvä nimi on helppo palauttaa alkuperäiseen asuunsa merkki kerrallaan. Aina tämä yks yhteen merkitseminen ei ole mahdollista, sillä esimerkiksi kyrillisen merkin ääntämys saattaa vaihdella tai äänne on sellainen, ettei sitä voi merkitä latinalaisessa kirjoituksessa yhdellä kirjainmerkillä.

Meillä on käytössä oma venäjän kielen translitterointisysteemimme, mutta on olemassa myös kansainvälinen sekä muita kansallisia järjestelmiä, joista erityisesti englantilainen järjestelmä silloin tällöin aiheuttaa horjuvuutta suomenkielisessä tekstissä esiintyviin venäjänkielisiin nimiin. Esimerkiksi englannin kielestä käännettyyn uutiseen saattaa nimi vahingossa jäädä englanninkieliseen asuun, esimerkiksi Dmitry Medvedev, kun pitäisi olla Dmitri Medvedev. Myös näin MM-kisojen aikaan on helppo huomata, miten televisioruudussa näytettävät nimien kirjoitusasut siirtyvät muuhun mediaan, kun kiekkoa heittää välillä Sergey ja välillä Sergei Kirmasov. Tällaisten virheiden välttämiseksi ainoana keinona lienee tietoisuuden lisääminen.

Oman mausteensa tähän soppaan heittävät länsimaihin muuttaneiden venäläisten jälkeläiset, jotka kirjoittavat vanhemmiltaan saamansa venäläisen nimen tavallisimmin englantilaisen translitterointijärjestelmän mukaan ilman, että nimellä välttämättä onkaan kyrillisin kirjaimin kirjoitettua. Esimerkiksi artisti Dmitry Sholokhovin etunimi kuuluu aina kirjoittaa Dmitry, ei koskaan Dmitri.

Kuvakirjoitusta käyttävistä kielistä tehtyä latinaistamista kutsutaan transkriptioksi. Siinä pyritään jäljittelemään sanan äänneasua latinalaisin kirjaimin.  Englannin kielellä tuntuu olevan melkoinen monopoli tässä asiassa myös Suomessa. Sen ei tarvitsisi olla niin, sillä kyse on puhtaasti siitä, mitä kuulemme ja miten kuulemamme kirjoitamme.

Kiinan kielestä translitteroitaessa taas käytetään pinyn-järjestelmää, joka perustuu pitkälti englannin oikeinkirjoitukseen ja aiheuttaa suomenkieliselle ääntämisongelman, sillä sanat ääntyvät eri tavalla kuin ne kirjoitetaan, esimerkkinä taiji (ääntyy taitsi tai taitši). Epäilen, ettei kielenkäyttäjien pääjoukko tiedä, että kyseessä on englannin kielen mukainen järjestelmä, mikä vaikeuttaa sanojen ääntämistä oikein. Jotkut sanat, kuten kiinan rahayksikkö voidaan kirjoittaa myös suomalaisen kirjoitustavalla: juan. Olisi selkeämpää, jos voisimme kiinan kielestä translitteroidessamme käyttää suomen kirjoitusasun mukaisia muotoja. Tällöin niin kirjoitustapa yhdenmukaistuisi kuin kirjoitusvirheet ja ääntämisongelmat vähenisivät. Saattaisipa jopa tietämyksemme kiinan kielestä parantua. Käytäntö olisi myös yhdenmukaisempi japanin kielen translitterointikäytännön kanssa.

Japanin kieltä voidaan translitteroida niin suomen kuin englannin kirjoitustavan mukaisesti, vaikka käytetäänkin englannin oikeinkirjoitukseen perustuvaa Hepburn-järjestelmää, esimerkiksi: teriyaki tai terijaki (terijaki). Tämä aiheuttaa sen, että japanilaisista sanoista näkee kahdenlaista kirjoitusasua ja joskus samassakin tekstissä näkee sekä englannin että suomen oikeinkirjoituksen mukaan transkriboituja termejä. Tässäkin tapauksesta minusta voitaisiin ohjata suomen kielen mukaista oikeinkirjoitusta kohti. Jälleen poikkeuksen muodostavat nimet, kuten Yosiko Arai ja Yoko Ono, jotka ovat tässä y-kirjaimella alkavassa muodossa vakiintuneita henkilön nimiä. Kuvitteellisessa esimerkissä mikään ei estäisi kirjoittamasta vaikkapa japanilaisten luistelijasisarusten nimiä suomalaisittain Josiko ja Joko, vaikka monet Suomalaiset kielenkäyttäjät tuntuvat mieltävän englannin kielen mukaisen kirjoitusasun joko oikeammaksi tai hienommaksi, jopa japanilaisemmaksi.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s