Pakenijakin on siirtolainen

IMG_4693

Mediassa ja sosiaalisessa mediassa puhutaan nyt tauotta pakolaisista, turvapaikanhakijoista ja siirtolaisista. Termien käyttö on varsin värikästä ja vaihtelevaa. Myös sellaisia yhdyssanoja käytetään kuin pakolaisvirta ja siirtolaisvirta ja niillä on mediassa toisistaan poikkeava merkitys (TV1:n uutiset 5.9. klo 18). Mitä kaikki nämä sanat tarkoittavat? Miten voimme ymmärtää toisiamme, jos käytämme sanoja miten sattuu ja eri merkityksissä?

Siirtolainen ja maahanmuuttaja ovat merkitykseltään osittain synonyymisiä. Kumpikaan termi ei kerro maastalähdön tai maahanmuuton syytä, vaikka yleisesti ajatellaan, että siirtolaisuuden takana ovat taloudelliset syyt. Sanat paljastavat vain, että henkilö on muuttanut pois kotimaastaan. Siirtolainen on saattanut muuttaa myös valtion rajojen sisällä sen osasta toiseen, kun taas maahanmuuttaja on vaihtanut valtiota. Maahanmuuttaja lyhentyy usein puheessa mamuksi. Ulkomainen opiskelija ei ole siirtolainen eikä mamu, kuten ei määräajaksi Suomeen tullut siirtotyöläinenkään.

Kaikki Suomeen muualta muuttaneet ovat siirtolaisia hamaan hautaan saakka elleivät palaa kotimaahansa. Mutta Suomen lain mukaan siirtolainen lakkaa olemasta maahanmuuttaja saatuaan Suomen kansalaisuuden. On siis virheellistä kutsua automaattisesti mamuiksi vaikkapa kaikkia tummaihoisia.

Turvapaikanhakija on maahan saapuessaan suojelua pyytänyt eli turvapaikkaa hakenut henkilö, joka odottaa pääsyä turvapaikkahaastatteluun ja sen jälkeen turvapaikkamenettelyn päätöstä. Päätös voi olla turvapaikan myöntäminen, jolloin turvapaikanhakija muuttuu pakolaiseksi, oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen perusteella tai maasta käännytys.

Turvapaikkakäsittely saattaa kestää kauan ja koko tuon ajan henkilö on ja pysyy turvapaikanhakijana, jolla on lupa liikkua vapaasti Suomessa, mutta ei poistua maasta. Turvapaikanhakija saa opiskella Suomessa, ja turvapaikkaa hakevat lapset käyvät peruskoulua. Työtäkin turvapaikanhakija saa alkaa tehdä ilman erillistä työlupaa joko kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen jäätämisestä riippuen siitä, onko henkilöllä voimassa oleva matkustusasiakirja vai ei.

Vastaanottokeskus on turvapaikanhakijoiden koti turvapaikkakäsittelyn ajan, mutta se ei ole vankila. Turvapaikanhakijalla on lupa asua myös vaikkapa sukulaistensa luona, mutta silloin hänen täytyy vastata itse omista asumiskustannuksistaan. Jokainen Suomessa oleva turvapaikanhakija on jonkun vastaanottokeskuksen kirjoilla ja saa sieltä turvapaikanhakijoille kuuluvat palvelut, vaikka asuisikin jossakin muualla.

Helsingin Metsälässä on vastaanottokeskuksen yhteydessä säilöönottoyksikkö, johon turvapaikanhakija saattaa joutua esimerkiksi henkilöllisyyden selvittämisen ajaksi. Siitä päättää joko poliisi tai rajavartiolaitos. Myös karkotuspäätöksen saanut henkilö saattaa joutua odottamaan päätöksen toimeenpanoa säilöönottoyksikössä. Säilöönottoyksikkökään ei ole vankila eikä säilöönotto ole rangaistus, mutta sieltä poistuminen ei ole luvallista ilman viranomaisen päätöstä.

Ulkomaalaislain mukaan pakolainen on vain sellainen henkilö, jolle on myönnetty Geneven pakolaissopimuksen mukainen pakolaisasema. Arkikielessä pakolaisella viitataan tavallisesti kaikkiin heihin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan suojelullisin perustein. Henkilön itsensä kannalta on kuitenkin ratkaiseva ero sillä, onko hän saanut pakolaisen statuksen vai ainoastaan oleskeluluvan. Pakolaisen oleskelulupa on automaattisesti kolmen vuoden mittainen, kun taas toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella myönnetty oleskelulupa on lyhimmillään voimassa vain yhden vuoden.

Kiintiöpakolainen eroaa pakolaisesta vain siinä, että hänelle on myönnetty pakolaisen status usein jo ennen Suomeen saapumista esimerkiksi jollakin pakolaisleirillä ja hänen maahantulolupansa perustuu Suomen pakolaiskiintiöön.

Sanat eivät ole neutraaleja. Siirtolaisiin suhtaudutaan kriittisesti ja heitä pidetään korkeamman elintason ja helpomman elämän perässä kotimaastaan lähtevänä joukkiona, joka ei kaipaa apua eikä sääliä. Siirtolaisia täytyy olla lupa valita: vain kielitaitoiset ammattilaiset ovat tervetulleita. Siirtolaiset ovat vieraita eivätkä kuulu meihin, vaikka 10 000 suomalaista muuttaa vuosittain ulkomaille ollen näin siirtolaisia. Elintasopakolainen on nimitys niille, joilla emme usko kotimaassaan olevan todellista varaa, ja siirtolaiset rinnastetaan usein heihin. Siirtolaisvirta on siis maahanmuuttovastaisessa retoriikassa jotakin, joka tulee torjua, kun taas pakolaisvirtaan on hiukan vaikeampi suhtautua tylyn torjuvasti.

Miten siis kutsua henkilöä, joka on joutunut poistumaan kotimaastaan turvallisuuden ja hengen vaarantavien olosuhteiden takia, mutta joka ei vielä ole saanut pakolaisen statusta missään maassa? Näitä lautoilla kelluvia tai leireihin tungettuja matkalaisia kutsutaan puhekielessä ja mediassa pakolaisiksi vastoin termin pakolainen lakiin kirjattua merkitystä. Ovatko he siis siirtolaisia vai maastamuuttajia? Ovat, mutta noiden termien liian laajan tarkoitteen vuoksi tarvitsisimme sanan, joka kuvaa henkilöä, joka on paennut kotimaastaan mutta ei ole vielä jättänyt turvapaikkahakemusta. Voisiko hän olla pakenija ja muodostaa kohtalotovereittensa kanssa pakenijavirran?

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Pakenijakin on siirtolainen

    1. Kiitos, Taija!
      Pakenija-sana ei minunkaan mielestäni ole välttämättä paras mahdollinen, vaan ainoastaan ehdotus. Mutta pakolainen-sanan käyttö yhtä aikaa kahdessa eri merkityksessä ei toimi. On vaikeaa yrittää korvata jollakin ilmaisulla kieleen vakiintunut sana, sillä kaikki vaihtoehdot tuntuvat keinotekoisilta. Pohditaan asiaa yhdessä!

      Tykkää

  1. Heissan uudestaan! Pakenijassa minua mietityttivät lähinnä vain tietyt neg.konn. eli mieleen tulivat paikalta pakenijat ym. karkurit ja pelkurit. Siitähän ei ole kyse hädänalaisten ihmisten kohdalla! Eilisiltaa virkumpana pohdinkin nyt, voisiko jo olemassa olevan sanan maanpakolainen varata kuvaamaan ”henkilöä, joka on joutunut poistumaan kotimaastaan turvallisuuden ja hengen vaarantavien olosuhteiden takia, mutta joka ei vielä ole saanut pakolaisen statusta missään maassa”. (Engl. exile vs. refugee.) Vai aiheuttaneeko vain lisää sekaannusta? Entä turvanhakija/turvaanhakeutuja? Tosin nekin voivat aiheuttaa sekaannusta… Turvaanpyrkijä?

    Liked by 1 henkilö

  2. Hei, Taija!

    Näitä erilaisia vaihtoehtoja minäkin olen miettinyt. Erityisesti pohdin tuota maanpakolaista, mutta luulen, että yhdyssana ei kotiutuisi jokapäiväiseen käyttöön lyhyemmän sanan pakolainen tilalle. Yhdyssanat ovat tässä suhteessa muutenkin haastavia. Ehdottamasi turvaanpyrkijä oli muuten aivan mainio.

    On totta, että sanoilla on konnotaatioita ja eri ihmisillä sanojen väritys vaihtelee. Minulle sanan pakenija negatiivinen sävy aukesi vasta luettuani kommenttisi. Kiitos tästä silmien aukaisusta! 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s